Tervetuloa!

maalaiselämää * remontointia * puutarhaunelmia

tiistai 29. huhtikuuta 2008

Eläinystäviäni muistellen

Minulla on ollut onni omistaa omia eläimiä! Olen koko lapsuuteni ja nuoruuteni puuhastellut eläinten parissa ja oppinut vastuullisuutta niitä hoitaessani. Nyt talli on kuitenkin tyhjä ja pihamarkilla näkyy aina joskus vain yksi villikissa, joka ei päästä lähelle. Viimeisimmistä pitkäaikaisista ystävistäni, hevosesta ja koirasta, jouduin luopumaan viime vuonna vähän ennen joulua ja siitä lähtien on ollut omituisen tyhjä olo. Nyt on siis tulossa ensimmäinen kesä ilman eläimiä. Kesälampaita yritän kuitenkin vielä saada jokirantaan, jos en tänä vuonna niin ehkä sitten ensi vuonna.

Meillä uuden eläimen hankinta ei ole itsestäänselvyys, sillä miehelläni on allergia ja lapsellanikin astma. Toivon niin hartaasti, että tyttöni astma on lapsuusiälle tyypillistä ja jäisi pikkuhiljaa pois.
Koiran koppi ja häkk
i on tarkoitus laittaa kuitenkin varastoon talteen, jos vaikka se uuden asukin vielä joskus saisi.

16 kommenttia:

Jatta kirjoitti...

Voi että, ihania eläinystäviä sinulla ollut!
Minun yks haave on suomenhevonen. En ole koskaan omistanut hevosta, oikeastaan ainoa kosketus hevosiin on ollut, kun olin pikkutyttönä heppatallilla niin kuin moni muukin pikkutyttö. Mutta on ne vaan niin hienoja eläimiä.
Toivottavasti sulle tulee mahdollisuus joskus ottaa joku eläin. Ymmärrän hyvin, miten tyhjä olo mahtaa olla.

Hannis kirjoitti...

Voihan ihanuus, minä olen niin eläinystävä kuin vain olla ja saattaa :-) Olisin ihan onnessani, jos voisin asua maalla ja pitää hevosia ja lampaita. No, ratsastusta olen kuitenkin saanut onneksi koko ikäni harrastaa ja se jatkuu taas kun päästään takas Suomeen. Omaa hevosta ei ole vielä kuitenkaan ollut. Tarkoitus jossain vaiheessa kyllä olis hankkia! Kunhan elämäntilanne vain sallisi. Tosi ikävää, ettei sulla ole enää tallissa asukkia. Uskon, että se oikeasti tuntuu tosi tyhjältä ja jättää ison aukon niin harrastusmielessä kuin ihan sydämen sopukoissakin.

Linkitin muuten blogisi omaani, toivottavasti se on ok?!?!

TERKKUJA!

-hannis

kati kirjoitti...

jatta: suomenpolle sopisi kyllä hyvin teidän tilan maisemiin ;) Meillä istutettiin perunat hevostani apuna käyttäen, haettiin joulukuusi metsästä, ajettiin reellä, kärryillä ja tietenkin ratsastettiin. Tosi monipuolinen hevonen! Suosittelen!

hannis: minunkin täytyy alkaa etsimään ratsastuspaikkaa, ei tästä mitään muuten tule, jos ei saa satulaan kavuta. Toivottavasti saat oman pollen jossain vaiheessa. On hevoset vain niin uljaita, älykkäitä ja sympaattisia eläimiä.
Niin, ja kiva kun linkitit blogini omaasi ;)

- Kati

Time-out i skärgården kirjoitti...

Voi kuinka suloisia eläimiä! Meilläkin on koira, kaksi kania, kanoja ja lampaita. Muuton yhteydessä joudutaan tosin etsimään uusi koti kanoille ja lampaille...
Missä päin Pohjanmaata asutte? Onko se entuudestaan kotiseutuanne vai oletteko muuttaneet sinne myöhemmin? Viihdyttekö hyvin?
Kyselen siksi, kun meillä on vielä sopiva kotipaikka hakusessa.
Päivi

Sirkka kirjoitti...

Kesälampaita yritän saada jokirantaan...aivan ihana lause, ajatus kuulostaa niin kauniilta ai että minä pidin siitä. Toivon että haaveesi toteutuu,
lasten astma yleensä loppuu murrosiässä viimeistään, niin meilläkin kävi.
Ihastuttavia ovat myös nuo vanhat perunalaatikot, niissä on sitä jotain.
Aurinkoa sinne toivon ja iloa.

jaana kirjoitti...

Eläimet on niin ihania! Vaikka välillä harmittaa huushollin karvaisuus ja rapatassujen vilinä, niin kyllä vaan eläimet antaa niin paljon hyvää...meidän koiravanhuskin on taitavin terapeutti mitä olla voi!

kati kirjoitti...

jaana: olen kyllä samaa mieltä eläinten terapeuttisista ominaisuuksista. Eläinten kanssa on vain niin rentouttavaa olla ja nuo karvaiset otukset saavat aina hyvälle tuulelle ;)

Mimmimamma kirjoitti...

Voi kun ihania eläimiä sinulla ollut!
Itse en ole omistanut koskaan akvaariokaloja lukuunottamatta eläimiä,mutta nyt kun maalle päästiin,niin ehkäpä kissa tai kaksi olisi mukavia.

Hauskaa vappua!:)

iitu kirjoitti...

Juu on se vaan harmi,kun et voi eläimiä pitää:(
Itse toteutin haaveeni omista eläimistä taannoin,koska lapsena en voinut saada eläimiä sisarusten astman takia.entä jos teillä koira olisi vaan ulkona,niin silloin ei ehkä haittaa allergisia?,riippuen tietty kuinka paha allergia.Minun sisaruksilla oli lapsuuiässä paha astma ja allergioita,mutta parantuivat lähes täysin murrosiässä!Joten toivoa on!

Sarppa kirjoitti...

Tosi suloisia eläimiä sinulla..

Merja K kirjoitti...

Ihania eläimiä :) Minullakin on haaveissa koira, mutta mieheni ja esikoiseni ovat niin allergisia, että haaveeksi jää. Eläinrakas kuopukseni koirakuumeessa tokaisikin kerran, että "vaihdetaan iskää". Tosin tuli hetken kuluttua katumapäälle ;)

Anonyymi kirjoitti...

Huijui, jopas oli pelottavan tuttua! Meilläkin on ollut kaikkia kyseisiä eläimiä, niin musta lapinkoira, kuin harmaa-valkoinen kissakin! Tosin hevosta piti hoitaa muualla, mutta kuitenkin. :)
Ja ne kaikki kotopuolessa pohjanmaalla, sillä astmaattisena en eläimiä voi kaupunkioloissa pitää. :(
Kohtalotoverilta terveisiä.

Maissi kirjoitti...

Onpa sinulla ollut paljon kaikenlaisia karvaisia ja sulkapeitteisiäkin ystäviä! Ja kauniita kuvia olet niistä saanut. Ihania. Onpa teillä sitten tulevaisuudessa mahdollisuus ottaa ainakin pihaeläimiä, jos ei sisälle ole mahdollisuutta tuoda!

Seija kirjoitti...

Ihania nuo sinun eläinystäviesi kuvat! :) Minä olen ikäni surkutellut pahaa astmaani joka ei valitettavasti poistunut taka-alalle murrosiässä... Olisin aina halunnut jonkin pienen eläimen... Tai vaikka oman lehmän! :P

Sanni kirjoitti...

Niin, elo ilman eläimiä on varmasti jotenkin aukollista. Itse en osaisi kuvitella elämää ilman eläinperheenjäseniä, mistään muusta syystä, kuin että joku meistä olisi allerginen. Tätätkin kommenttia jätän kissa sylissä. Myös minulla on haaveena lampaat, sekä kanat. Meillä on nyt kaksi kissa ja kaksi koiraa, joista toinen on rakas sokeritautinen Ruttuvaarini, jonka elonpäivistä ei koskaan voi olla varma. Luopuminen on haikeaa..

kati kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteistanne! Eläinrakas tulen olemaan aina!

päivi: etelä-pohjanmaalla asustellaan, en taida sen tarkemmin kuitenkaan sitä julkistaa täällä ;) Alue on kotiseutuamme, mutta olemme asuneet myös etelä-suomessa jonkin aikaa ja nyt olemme naapurikaupungissa tuosta tulevasta asuinpaikasta. Kyllä täältä löytyy hyviä asuinpaikkoja ja vanhoja pohjalaisia taloja vaikka, jos sellaiset kiinnostaa ja aika halvallakin niitä saa. S-postilla voin kirjoitella halutessasi lisää: iituliinu@luukku.com