Mun kesä meni vauhdilla ohitse. Uusi työpaikka ei paljoa antanut lomailla ja nyt kun sain inspiksen etsiä kuvia tänne blogiin, niin huomasin että kuvaaminenkin on vähän jäänyt. Kesän kantavana aiheena on meillä ollut pihasaunan rakentaminen. Hullua näin sanoa, kun vasta perustukset on saatu valettua. Yllättävän paljon siihenkin vain meni energiaa ja aikaa. Nyt hirret ovat höyläämöllä ja tarkoituksena olisi saada sauna vielä vesikattoon tässä syksyn kuluessa. Toivotaan vain keliä sen mukaan...
Kesälampaita meillä on taas myös ollut. Tällä kertaa 3 uuhta ja yhdellä niistä karitsa mukanaan. Ovat kyllä olleet ihania ja lapset rakastavat niiden paijaamista. Lampuri hakee ne lokakuun puolella kotiin kun laitumet loppuvat ja tapaavat pässin sitten kuulemma marraskuussa. Ensi kesänä meidän eläinrakas tyttö haluaisi kuulemma lehmän ja kilejä... Minä itse haaveilen muutamasta kanasta.
Kesällä olemme yrittäneet nauttia pienistä maalaiselämän plussapuolista. Tilan tunteesta, pellossa juoksemisesta, onkimisesta joella, omasta rannasta tehdyistä melontaretkistä, uusista perunoista, herneistä, mansikoista, kauniista kukista ja siitä, että omalla pihalla saa tehdä mitää haluaa, naapureita kun ei tarvitse kumarrella. Tyttö juoksee sään salliessa pitkin pihaa pikkareissa ja ilman kenkiä. Ihana, huoleton kesä.
Sadonkorjuu on loppusuoralla. Syksyn kauniit ja raikkaat päivät ilostuttavat. On tämä hetki.
