Viimeinkin tuli puintikelit! Minusta viljapelto on kaunista katseltavaa, sellaista kultaista loistetta silmille. Meidän talon ympärillä olevat maat olivat tänä kesänä ohralla ja ensi keväänä ne siirtyvätkin sitten meidän hoidettaviksi. Saas nähdä mitä siitäkin tulee ;) Talokaupan mukana meille siirtyi myös pienimuotoinen marjanviljely ja kyllä ainakin lapset viihtyvät hyvin marjamaalla. Rivien väleissä kun on heidän mielestään hauska juosta ja kirmailla ;)
Kävin viime viikonloppuna Ruokamessuilla tekemässä ostoksia ja nauttimassa syyspäivästä hienossa maalaismiljöössä. Mukaan tarttui mm. luomujauhoja, lisäaineettomia mausteita, valkosipulia, suolaa alpeilta, leipää ja pari taidejulisetta. Suosin muutenkin ostoksissani lähiruokaa ja luomua! Tulee jotenkin hyvä mieli kun tietää miten ja missä ruoka on tuotettu.
19 kommenttia:
meilläkin puimuri on maan kultaista kasvia puinut lähiaikoina pellolla. pari viikkoa sitten puivat ohran ja eilen tulivat toiselle palalle vehnää korjaamaan. kyllä tuo vehnä osasikin olla kauniin väristä.
vielä on syyskynnöt edessä sitten on naapurin maamiehen tämän vuoden peltotyöt tehty. keväällä sitten niin ihanaa kun äestyksellä kevättyöt alkaa. vuoden kiertokulun näkee mukavasti, näin pellon reunassa.
Voih, ihan tuli ikävä maalle noita kuvia katsellessa (ihania kuvia taas kerran!)! Ja lapsuus mieleen..
Mekin olemme viime päivinä seuranneet olohuoneen ikkunasta puimurin touhuja! Niin syksyistä!
Blogissani on sinulle jotakin!
Voi että, vai olitte te noilla ruokamessuilla. Huomasin vasta lauantaiaamuna tuon, ja oli kattotalkoot, omenien kerääminen ekoista puista ja potunnosto sovittuna... Melkein oltais nähty :) Mutta ehkä ensi vuonna olen valveutuneempi, onko ne tuolla joka vuosi samaan aikaan suunnilleen?
Minäkin pidän viljapelloista ja juuri noista keltaisista tuleentuneista tähkäpäistä. Muhkeat jyvät tuoksuvat leivältä.
Onko teillä tyrniäkin.
Hei Kati!
Minustakin viljapelto on todella kaunista katseltavaa:))
Tuulessa kun se oikein loimuaa niin näyttää se niin kauniilta.
Näyttää aikas mahtavalta tuo teidän "pieni"muotoinen marja pensaikkonne..
Mukavia puintikelejä. Toivotaan poutaa:)
Hanna
Voi miten hienoja maalaisnäkymiä... Ja niin läheltä saatte niitä seurailla:) Kateeksi käypi!
Ihanat hankinnat olet tehnyt:)
Mari
Moiks vaan! Nettiin pääsin täällä mummilassa kun poika on hetken aikaa satujumpassa ;) Oma kone odottaa uusia siis vielä yhteyksiä...
kaima-kati: Se on just tuo vuoden kiertokulun seuraaminen niin mahtavaa. Sen kun näkee täältä pellon kulmalta ihan eri lailla kuin kaupungin taajamassa asutessa.
piia: ihanaa kun poikkesit! Voi olisi pakko ehtiä käymään siellä "toisaallakin" tervehtimässä, mutta tämä kiire ja häsis verottaa...
olivia: Kiitos kovasti tunnustuksesta, olen otettu. Kun vain vielä ehtisin niitä jakamaan eteenpäin ;)
ansku: taitaa nuo messut olla joka vuosi syyskuun ekana viikonloppuna. Ja jos messuille ajelet sieltä pohjoisen suunnasta, niin ajatte myös keltaisen talon ohi! Nähdään ensi vuonna?! ;)
arleena: Hei vaan ja juu, on meillä tyrniä puolisen hehtaaria ;) Se on kyllä oikea vitamiinipommi.
hanneloora: Moiks ja kiva kun jätit puumerkkiä. Minulla on muuten joku ihme pakko päästä juoksemaan viljapeltoon, vaikka tiedän ettei viljan lakoaminen ole kovinkaan järkevää. Mutta hauskaa se on ;)
mari: moikkista! Ja siihen sun edellisen postaukseni kommenttiin vielä vastailen (nyt kun on aikaa) että toi netti-juttu on kyllä niin totta. Malttamattomana siis odotan että saadaan taas yhteydet pelaamaan ja voin tehdä tutkimustyötä vaikka sitten illan/yön pikkutunteina ;)
Ihania kuvia ja tunnelmia! Voikaahan hyvin koko perhe!
Ihastuttavia kuvia, tulee tosiaankin lapsuus mieleen. Ajattele miten ihanaa, että lapsenne voivat kasvaa tuollaisessa ympäristössä :)
Pirteää syysviikonloppua!
mielenkiintoinen blogi :)
Sunnuntaiselaus menossa.
Kauniita syksyisiä maalaiskuvia, ilo katsella.
Syysterveiset Krisseltä
Sanotaan, että on kolme asiaa, jota ihminen ei väsy katsomaan: tuli, vesi ja lapsen kasvot. Minä lisäisin tuohon vielä kypsän viljapellon aaltoilun syystuulessa!
Kaunista, kaunista!!!!
KAti, olis kyllä kiva kuulla enemmältikin you-know-where sinusta, mutta varmasti kiirusta piisaa ilmankin. Laitoin sut muuten fb:n kaveriksi, toivottavasti oli oikea Kati... ;)
-Piia *eijaksakirjautua*
Hei Kati.
Kurkkaapa vielä blogiini.
Siellä on sinulle jotain:))
Tiistai terkuin Hanna
Vilja on kaunista.
Olen käynyt muutamana vuonna ruokamessuilla, viimeksi pari vuotta sitten. Hauska tapahtuma! Onpa nyt sitten tullut maistettua villisikaakin.
Moi! Mulla jäi harmi kyllä ruokamessut tänä vuonna väliin! Se helsingin keikka sattui juuri samalle viikonlopulle.. Ei silti, sekin oli oikein mukavaa :´). Vai on teillä oikein marjaviljelmääkin?! Kaikki marjat maistuvat mielestäni parhailta suoraan pensaasta syötynä.
Ja juuri puidun viljapellon syksyinen tuoksu on todella ihana!
Mahtavat maisemat teillä on todellakin:)Mikäs lasten on ollessa kun saa kirmailla pelloilla ja teillä vapaasti. Ihan erilainen lapsuus kuin kaupungissa asuvilla. Voisi sanoa, että ehdottomasti houkuttelevampi:)
Moikka, mitä Keltaiseen taloon kuuluu?
Miten teillä remontti etenee, kiirettä varmaan riittää...???
Kauniita kuvia olet ottanut! Olisi ihana kirmata tuollaisessa pellossa (ja niinhän sitä varmaan viljelijän mielestä saisikin tehdä: juu, tallotaan vaan viljat lakoon, hihi)!!!
Lähetä kommentti