Selailin blogini asetuksia ja vastaan tuli lähettämätön postaus viime kesältä. Olin ladannut jo kuvat tähän, mutta tekstiä en ollut saanut tehtyä. Laitan tämän nyt kuitenkin tulemaan, vähän myöhässä vaan, hih.
Kuvat ovat meidän perhosniityltä joenrannasta, joka kasvaa vähän liiankin rehevästi. Pitäisi jaksaa sitä niittää ahkerasti tai saada niitä l-a-m-p-a-i-t-a lainaan....
Taidan aloittaa kevään ja kesän odottelun nyt.
13 kommenttia:
Kylläpäs pomppasin saman tien ihan kesän odotustunnelmiin... pörriäisten äänetkin kuuluu, kun noita kuvia katselee!
Oi!!!
Ihan pompsahtelee sydän kesäisempään tahtiin :)
Ihanaa kukkivaa luonnonniittyä.
Näitä minä rakastan.
Niin kesäistä, niin kesäistä ja sirkat sirittää, leppikset taapertaa ja muurahaiset kuhisee varpaissa. Ihanaa...
ihanaa...olisipas jo pian kesä...hmmm...
Taitaa se kesä kuitenkin sieltä joka vuosi tulla vaikka nyt tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta tämän lumen keskellä.
Tosi ihana niitty! En raaskisi niittää... Olisipas jo kesä:)
Kauniita niittykukkasia!
Niin tosiaankin, melkein nenässä tuntuu puna-apilan ja siankärsämön tuoksut ja kuuluu ampparien pörinä, kun näitä niittykuvia katselee.
Juuri oikeat kuvat tähän hetkeen! Nyt tarvitaankin ihanaa kesänodotustunnelmaa :)
Aivan ihania kesän kukkia! Tuollaisia saa täällä päin oikein etsimällä etsiä että saisi edes pienen kimpun kasaan.
Mukavaa viikonloppua!
Luonnonkukkaniityt on ihania! Onpa paljon eri lajikkeita ja rehevän näköistä. Onneksi pian on jo kevät ja sitten kesä...
Hauskaa viikonloppua!
OI, olisipa jo kesä.. Tosi kauniita kuvia ja ihania värejä.. Vaikka toisaalta tällainen luminen talvi on hyvin tervetullut ja tästäkin täytyy nyt nauttia täysin siemauksin.Ja mikä olisikaan kauniimpi väri kuin puhdas valkoinen.. Mukavaa sunnuntaita!
Lähetä kommentti