Pellossa kasvaneet

Meidän mukulat käyvät välillä juoksemassa pellolla. Eihän tuo viljanviljely häiriinny, vaikka muutama korsi lakoontuukin, meidän mielestä ainakaan. Tässä muutama kuva juoksulenkistä juuri ennen puintia.

Blogini on ollut syystöiden myötä hieman tauolla ja sinä aikana sain kauniin tunnustuksen Matildalta.

Iso kiitos!

Ja ne 7 asiaa:

- Inhoan kiirettä

- Ja silti elän kiireessä. Nytkin on aivan kaamea kuukausi takana.
Bloggailu on jäänyt siinä hässäkässä pahasti vauhdista.

- Olen inhonnut aina myös juoksemista,

- mutta silti olen ostanut juoksulenkkarit ja alkanut käymään iltaisin lenkillä

- Olen syksyihmisiä. Syysmyrskyssä kävely on lempipuuhaani. 

- Josta tuleekin mieleeni syysvauvani, joka täyttää pian 4-vuotta. Leikkimökki pitäisi saada
sitä ennen valmiiksi, sillä tyttö on tilannut juhlat osaksi sinne.
- Samaten yläkerran vessaremontti on kestänyt luvattoman kauan.
Tuntuu, että meidän remontti ei etene enää yhtään.

Hellettä pakoon

Lomakuukausi on ollut kuuma. Vaikka vanha hirsitalomme ei onneksi ihan järkyttävän kuumaksi lämpene sisältä, niin silti on ollut välillä helpottavaa mennä hellettä pakoon pihapiirimme aittaan.

Siellä on sänkyjä, joissa voi vetäistä vaikka keskipäivän siestan aitan ihanassa viileydessä.

Aittaan menee kuusi ovea, joiden takaa löytyy paljon historiaa. 

Kolme niistä on siivottu ja laitettu jonkinlaiseen järjestykseen. 

Varmaan uskotte, että sieltä löytyy myös paljon aarteita ;)

Kesäloma alkaa olla ohitse ja paluu arkeen on koittamassa. Ei auta, mentävä on töihin taas. Bloggailuni on ollut viime aikoina vähäistä ja kiireinen syksy tuskin asiaa paljon auttaa. Mutta jatkan vielä... hissukseen. Kiitos kaikille mukana viihtyville ja kommentoijille!
Ja kiitos myös kivaa sähköpostia lähettäneille ♥

Tänä kesänä...

...tyttöni on alkanut käyttää mekkoja,

hiuksia saa kammata ilman huutoa ja laittaa pompuloita, 

pinnejä.

Nukkevauva etsittiin varastosta ja tyttö tilasi sille lisää vaatteita.
Nämä kaikki olivat vielä hetki sitten yök.
Aika ihanaa ♥

ja tämä tyttö ei suostu käyttämään kesällä pihamaalla laisinkaan kenkiä.

Kesäinen keskitupa

Nopea kesälomalaisen postaus täältä, en ole juuri koneeella ehtinyt käymään viime aikoina. Lisäksi mun läppäri vetää varmaan viimeisiään, niin paljon takkuaa tämä kone nyt. Joten ihan ilman mitään asiaa, tässä vaan muutama kuva olohuoneestamme, jota kutsumme siis keskituvaksi. Tuon turkoosin torkkupeiton olen tilannut Jotexilta ja sen tulossa kestikin useampi kuukausi. Mutta kannatti sitä odottaa, tykkään! Toiset osaa noita itsekin tehdä, mut mä tyydyn vaan tilaamaan ;)

Kaunista kesää kaikille!

Metsäpuutarha

Meillä on pihan pohjoispäädyssä kiva luonnotilainen paikka. Siellä kasvaa mm. puna-ailakkia, kotkansiipiä, ihania lemmikkejä, paljon ukkomansikkaa sekä korkeuksiin kohoaa mäntyjä, kuusia, pihlajia, lehtikuusia, tervaleppiä ja yksi vaahtera. Pohjalla solisee puro joka päätyy jokiuomaan. Ennen jokea on vielä perhosniitty. Tämä saa olla mieheni valtakuntaa ja hän onkin sinne siirtänyt tänä keväänä ahkerasti lisää kotkansiipiä, sinivuokkoja, kieloja  yms. Vielä kun niitä lampaita saisi joskus tänne laiduntamaan...

 

Postailen taas harvakseltaan. Läppärin muistitila on ihan täynnä, eli kuvia saan ladattua vain muutamia. Eikä tahdo olla aikaa tyhjäillä konetta....

Ps. Huomenna menen tänne. 

genus loci

Vapaapäivänä piti hetkeksi hypätä riippukeinuun ja ottaa kasa puutarhaunelmia matkalle mukaan. Kävin taannoin Vaasan puutarhamessuilla OmaPiha-lehden osastolla ja tapasin siellä Saila Roution. Hänen kirjaansa "Oman pihan suunnittelu" aloin sitten selailemaan ja pysähdyin lukuun 2 jossa kerrottiin, että kaikilla paikoilla on oma henkensä, genus loci. Se on roomalainen sanonta, joka tarkoittaa paikan (suojelus)henkeä. Sillä tarkoitetaan sitä voimaa ja luonnetta, joka jokaisessa paikassa on.

Ote Sailan tekstistä "Paikan hengen aistii, kun ei ole kiire, aikaa viettämällä. Mitään erityistä ei tarvitse tehdä, vain hengittää, haistella ja maistella. Mielikuva unelmapuutarhasta ei synny pakottamalla vaan rentoutumalla. Puutahassa kannattaa torkahtaa." Tässä vaiheessa olin hyvin tyytyväinen kirjan antiin ja toteutin kirjan kehoitusta ottamalla pienet unoset vihreän lehtikaton alla. 

Pariisista osa 2

Hoh hoijaa kun meinaa blogi aivan unohtua. Mutta taisin luvata vielä pari kuvaa reissusta, joten tässä tulee...

Yksi viehättävimmistä alueista Pariisissa oli mielestäni Montrmartren  pienet kujat ja kukkulan kruunaava valkoinen Sacre-Coeurin kirkko. Kirkko oli sisältäkin vaikuttava ilmestys satoine kynttilöineen.

Kirkon portailta näkee kauas alas Pariisin keskustaan

Seutu on erityisen kaunista iltavalaistuksessa

Pienet rauhalliset kujat ovat kuvauksellisia...

... ja sitten taas yhtäkkiä hurjasti vipinää ja vilskettä esim. Moulin Rougen ympärillä

Antiikkimarkkinoilla kävimme lauantaina

Kaikkea kivaa siellä olisi ollut, jos vain olisi mahtunut mukaan....

 

Mutta löytyi sieltä kaikkea pientäkin

Reissupostaus saa olla tässä, vaikka paljon jäi kertomatta. Kevätkiireet pitävät täällä nyt kiireisenä, mutta poikkean taas joskus ;)

Terveisiä Pariisin keväästä

 Pala Louvren museota ja Jarlin de Tuileries-puistoa

Pariisin reissupostaus on antanut odottaa, sillä on ollut niin vaikeata ryhmitellä matkan antia. Kuvia kun tuli otettua reilu 1000 eli voitte päätellä siitä miten paljon on siellä nähtävää!! Pienen postauken matkasta saatte, mutta kunnon matkakertomukseen ei ole nyt paukkuja.

Säät suosivat meitä ja matka oli muutenkin odotusten mukainen. Tuhkapilvien häilyttyä pääsimme matkaan ja lento suoraan Roissy Charles de Gaullen lentökentälle kesti noin kolme tuntia. Sieltä etsimme RER-junan jolla matkasimme Gare du Nordiin ja samalla lipulla vaihdoimme vielä metroon, joka vei hotellimme kulmalle. Hotellimme piti olla ihan metron naapurissa ja helposti löydettävissä, mutta heti meille selveni se tosiasia, että Pariisi ei olekkaan mikään pikkukaupunki. Onneksi meillä oli jo hommattuna iso kaupunkikartta, josta löytyi ne pienimmätkin kujat. Kätevintä Pariisiissa on matkata pidemmät matkat metroilla, joiden systeemi on looginen ja niitä voi vaihdella 1,5 tunnin ajan samalla lipulla. Me menimme yleensä aamulla metrolla suunnitelmaamme kaupunginosaan ja illalla palattiin hotellille taas metrolla. Päivät sitten käveltiin eri paikoissa... ja paljon! Eli hyvät kengät olivat kyllä ehdottomat.

Omaan lähimetroomme mentiin tästä alas. Ihailin mennen tullen tuota turkoosia skootteria ja 

viimeisen kerran kun lähdimme metrolla oli paikalla viimeinkin myös menopelin herttainen vanha 

omistajapapparainen nojailemassa kulkupelinsa satulaan.

Kiersimme suosituimmat nähtävyydet läpi, sillä matkamme Pariisiin oli ensimmäinen. Tutuiksi tulivat mm. Tour Eiffel, Riemukaari, Notre-Dame, Musee du Louvre, Champs-Elysees, Sacre-Coeur, Operan ostoskeskukset sekä monet korttelit, puistot, kuppilat ja kahvilat...

Pariisi on täynnä kulttuuria. Katseltavaa  riittää. 

Eiffelin tornista oli huikeat näkymät

Riemukaarelta maisemia puolestaan pääsi nauttimaan 387 askeleen jälkeen

Taloissa oli kauniita yksityiskohtia.

 

Reissuun mahtui myös mm. mielenkiintoisilla antiikkimarkkinoilla käynti. Siitä ja parista suosikkipaikasta lisää vielä myöhemmin.