Tervetuloa!

maalaiselämää * remontointia * puutarhaunelmia

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

genus loci


Vapaapäivänä piti hetkeksi hypätä riippukeinuun ja ottaa kasa puutarhaunelmia matkalle mukaan. Kävin taannoin Vaasan puutarhamessuilla OmaPiha-lehden osastolla ja tapasin siellä Saila Roution. Hänen kirjaansa "Oman pihan suunnittelu" aloin sitten selailemaan ja pysähdyin lukuun 2 jossa kerrottiin, että kaikilla paikoilla on oma henkensä, genus loci. Se on roomalainen sanonta, joka tarkoittaa paikan (suojelus)henkeä. Sillä tarkoitetaan sitä voimaa ja luonnetta, joka jokaisessa paikassa on.

Ote Sailan tekstistä "Paikan hengen aistii, kun ei ole kiire, aikaa viettämällä. Mitään erityistä ei tarvitse tehdä, vain hengittää, haistella ja maistella. Mielikuva unelmapuutarhasta ei synny pakottamalla vaan rentoutumalla. Puutahassa kannattaa torkahtaa." Tässä vaiheessa olin hyvin tyytyväinen kirjan antiin ja toteutin kirjan kehoitusta ottamalla pienet unoset vihreän lehtikaton alla. 

14 kommenttia:

Marie Elisabeth kirjoitti...

Kuulostaa juuri niin oikealta :) Ajattelisin että sama levon taktiikka soveltuu sisustamiseen. Kaunista ei synny pakottamalla vaan elämän heijastelu ympätistöön tuo luonnollisen kauneuden esiin. Mukavia hetkiä riippukeinussa ja tuokoon esiiin etsimäsi :)

-Marie

Jenna kirjoitti...

Mukavia kesäpäiviä riippumatossa köllötellen :)

Pajupirtin Kaisa kirjoitti...

Oi, sinä osaat sentään nautiskella.
Innostavia lukuhetkiä ja kerää ihanat ideat talteen.

Miia kirjoitti...

Kuulostaapa ihanalle :)

Hurmioitunut kirjoitti...

Hei! Löysin sinut blogilistalta ja blogisi näytti mielenkiintoiselta, joten liityin lukijaksi asti. Kuulostaa erittäin rentouttavalle ja kesäiselle, tuollaisia päiviä tulisi viettää ainakin kerran viikossa! Jatka puutarhaunelmointia :)

PirjopauliinaL kirjoitti...

Ihanan näköistä, kesän makuista. Minäkin haaveilen riippukeinusta, valitettavasti sille ei oikein ole paikkaa meidän pihassa. Mökillä onneksi pääsen keinahtelemaan kesäisessä tuulessa.

Minna kirjoitti...

Mikä ihana riippukeinu! Mies haluaisi meillekin moisen, muttei oikein ole tilaa, kun on niin pieni takapiha.

Uuden Kuun Emilia kirjoitti...

Onpas lokoisa paikka!

Suunnittelu ja ideointi on parasta.

Ihanaa viikon alkua!

Saila kirjoitti...

No jopas jotakin! Tulin tänne pitkästä aikaa katsomaan mitä kuuluu ja löysinkin itseni täältä. Hui! Hyvä, että osaat nauttia ja noudattaa kirjan ohjeita ;-)
Teillä on aivan ihana riippukeinu ja ooh, mikä pihapiiri.

Nina kirjoitti...

Rippis on minunkin kesäostoslistalla. Muurahaiset ovat vallanneet pihan joten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin saada nostaa jalat ylös keinuun..

Hanni kirjoitti...

Oi mikä ideointipaikka! Mutta eikös teillä ole siinä valmis pihapiiri kauniine kukkineen? Oletko uudistamassa sitä vai kokonaan uutta? Puutarhanhoito on kivaa, mutta se suunnittelu kyllä vielä hauskempaa...ja tietty valmiin ihaileminen vaikka riippumatosta käsin parasta!

Ihania päiviä sinne, toivotaan että riippumattokelit palaavat pian :)

Merja K kirjoitti...

Ihana riippukeinu! Minäkin tahtoisin tuollaisen Unelmaan, en vaan ole vielä löytänyt sille sopivaa paikkaa

Marge kirjoitti...

Hei!

Monta kertaa tuo pätee kaikkeen luovaan toimintaan;) Ei pakottamalla, ei kiireellä synny mitään kaunista.
Aivan ihana matka teillä on ollut Pariisissa!!:) Kauniit kuvat!!:)

kati kirjoitti...

Marie Elisabeth´s rum: jep, hiljakseen etsin kunnes löydän sen ;)

Jenna: Kiitos. Nyt on köllöttelyt olleet taas vähissä kelien takia.

Pajupirtin Kaisa: yritän nauttia ja ottaa hetkestä kiinni! Välillä pitää kyllä itseään muistutella siitäkin.

Miia: kiva kun poikkesit!

Hietzu: apua, mikä ihmeen blogilista?! Oon yrittänyt olla aika hiljaa tästä blogistani, mutta tosi kivaa kun tänne meille eksyit jostakin ;)

Piupau: mukavaa kun sullakin on mökillä oma keinuttelupaikka, on se vaan niin rentouttavaa.

Katariina: toivottavasti jostain nurkasta löytyisi teilläkin paikka riippukeinulle. Suosittelen.

Uuden kuun Emilia: Lokoisia olopäiviä sinullekin!

Saila: kiva kun poikkesit jättämään viestiä! Pitääkin tulla käymään vastavierailulla.

Nina: Tiätkös, meilläkin on jostain syystä tänä vuonna tosi paljon muurahaisia pihapiirissä. Ennen en ole niitä edes huomannut.

Hanni: meillä on pihan kanssa menossa pieni kriisinpoikanen. Kaivuri on viime vuonna käynyt ja on tulossa taas uudestaan ja sen mukana menee monta isoa kukkapenkkiä, paljon puita, nurmikkoa ym. Hyvät raamit on meillä olemassa, isoja puita ja pensaitakin ja jäähän toki paljon vielä kukkapenkkejäkin jäljelle. Mutta silti on hetkenpäästä aika kaaos. Voisi sanoa, että pihan visio on vähän hukassa.. Olen ajatellut laittaa osan puolivilliksi puutarhaksi ja osan pitää taas huoliteltuna. Hoh hoijjaa, en mä tiä... pikkuhiljaa kai tämä selviää.

Merja: Joo, Unelma tarvitsee ehdottomasti oman riippikeinun! Kyllä sieltä varmasti joku paikka löytyy.

Marge: Niin, pitäisi vain uskaltaa luottaa siihen, että jossain kohdassa vaan kaikki napsahtaa paikoilleen kun vaan antaa aikaa.