Sairastelut ovat toivottavasti nyt takanapäin. Kiitos kaikille tsemppiviesteistä!
Mutta ollaan täällä blogitauon aikana jotain saatu aikaiseksikin. Nimittäin työhuone taitaa olla vihdoinkin valmis. No, jotain pikkusäätöjä aina löytyy, mutta muuten huone ei kaipaa kuin perusteellista pesua. Kuvan ottohetkellä lattiamaali on vielä hiukan kosteaa, joten tässä teille vain pieni kurkistus ovelta. Lattian väriksi valitsimme vaalean harmaan ja kaksi maalauskertaa riitti sopivasti peittämään. Lattialankut ovat talon vanhat ja alkuperäiset, jotka saatiin pelastettua vaikka rossikunnostus tehtiinkin viime kesänä. Ihanaa!
Kamalasti on noita pistiorasioita, mutta ne jäävät toivottavasti miehen työpisteen taakse piiloon. Hänen on tarkoitus aloittaa etätyöt aina osaksi viikkoa, joten hetken päästä ei kameralla tähän huoneeseen ole asiaa kun huone pursuaa mappihyllyjä, karttoja ja miehen harrastusvälineitä.
Tuo toinen huone mikä perällä näkyy, on lasten tuleva leikkihuone ja sekin siis saadaan käyttöön pääsiäispyhiksi. Ihanaa saada (edes hetkeksi) lelut pois olkkarista, josta on käynti leikkihuoneeseen.
Mutta apua, mulla ei ole noihin kahteen valmistuneeseen huoneeseen verhoja (verhotangot pitää muuten maalata vielä, käytetään siis vanhoja)! Eikä mulla ole sopivia mattoja! Eikä muuten lamppujakaan. Maalattavia kalusteitakin on taas ilmaantunut jostain. Kun vanha työlista loppuu, niin uusi alkaa. Niin se kai menee.
Meillä kaadettiin iso koivuvanhus kevään viimeisillä pakkasilla. Samalla meni nurin näsiät. Oksia toin kuistille maljakkoon ja nyt ne ovatkin herttaisessa kukassa. Oli ehkä hyväkin, että näsiästä päästiin, niin ei tarvitse syksyllä muistaa poimia myrkkymarjoja pois.
